tiistai 9. joulukuuta 2014

Järjestöjen toiminnan erityisluonne - tehtäviä


         TEHTÄVIÄ



2) pohdi kolmannen sektorin rahoitusta :

- voiko ja saako järjestön kriittisyys ja kyseenalaistaminen vaikuttaa julkisen tuen määrään? = Se ei saisi vaikuttaa , mutta näin ei kuitenkaan aina ole , esimekiksi urheilu- ja kulttuurijärjestöillä on muita järjestöjä enemmän sponsorointiyhteistyötä muiden kanssa. Ja kuten kappaleessa ''kolmannen sektorin rahoitus'' toisella sivulla käy ilmi , sivulta lainaten: ''Julkista tukea saavilla järjestöilläkin rahoitus on varmistettu vain vuodeksi kerrallaan. Avustuksen saaminen ja avustussummat voivat vaihdella syistä, joihin järjestön itsensä on vaikea vaikuttaa''.

-Jos järjestö saa valtiolta rahoitusta toimintaansa, voiko se myös ottaa valtiolta vastaan tehtäviä?voiko rahoittaja velvoittaa järjestön esimerkiksi järjestämään koulutusta ja palveluja? = vielä 1980- luvulla koulutus ja muut palvelut miellettiin vahvasti kuntien tehtäväksi  ja se antoi tilaa järjestöille keskittyä perusjärjestötoimintaan, mutta kuntien heikentynyt taloudellinen tilanne on aiheuttanut sen, että kunnat ovat alkaneet karsia omia hyvinvointipalvelujaan ja siirtyneet käyttämään järjestöjen tuottamia palveluja, vastaukseni voisi siis olla, kyllä ja ei , tekstistä lainaten : '' omaehoisesti syntynyt toiminta ei helposti taivu toteuttamaan ulkopuolelta annettua tehtävää'' , tässä viitaten kuntien antamiin tehtäviin.

-Mitä uusia rahoitusmuotoja järjestöt voisivat kehittää toimintaansa? = Netistä luettuani aiheesta osuin uutiseen joka kertoi Espanjassa järjestöjen etsivät rahoittajia toiminnalleen sosiaalisesta mediasta , aate perustui tälläiseen crowfunding ( joukkorahoitus) aatteeseen , jossa osanottajat voisivat lahjoittaa rahaa haluamaansa toimintaan ja mielestäni idea vaikutti mielenkiintoiselta --> linkki sivulle : http://www.maailmankuvalehti.fi/artikkelit/11429

-Kenen pitäisi tuottaa suomessa hyvinvointipalvelut (esim.päivähoito,vanhustenhoito, terapia-ja kuntoutuspalvelut)- valtion, kuntien, yritysten vai järjestöjen? = En päässyt nettisivuun josta tietoa piti hakea , kerron siis omaa mielipidettäni. Ensisijaisestihan valtion ja kuntien tulisi järjestää nämä palvelut kansalaisille onnistuneesti, mutta kun järjestöt ja yritykset sekä yhdistykset näyttävät onnistuneen siinä paremmin , tulisi heidän jatkaa toimintaansa tarvitsemansa tuen avuin, oli tuki sitten taloudellista tai muuta. Kuten teksistä tuli jo ilmi ovat kunnat heikentyneen taloudellisen tilansa aiheuttamana karsineet omia hyvinvointipalvelujaan ja siirtyneet käyttämään järjestöjen tuottamia palveluja.

3) Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: 

a) Listaa millä tavoin opiskelija voi olla aktiivinen kansalainen opiskeluyhteisössä (opiskeluun osallistumisen lisäksi) ? = Opiskelija voi olla aktiivinen opiskeluympäristössään ottamlla osaa opiskelijayhdistykseen ja sitä kautta osallistua koulua ja opiskelua kehittävään toimintaan, kuten koukouksiin jossa päätetään opiskelijoiden eduista yms. Ammattikouluissa myös tutor toimintaan osallistuminen ajaa opiskelijoiden etuja ja tukee heitä opiskeluissa, sitä kautta opiskelija voi olla järjestämässä koululla tapahtuvia tapahtumia kuten opiskelija kahveja yms.

b) Ideoi vapaaehtoisprojekti, johon koko koululuokka voisi osallistua ? = Alaamme liittyen voisimme tarjota apuamme helsinkimissiolle jossa keskitytään erityisesti itä-helsingin vanhuksiin , joille tarjoaisimme seuraamme osan aikaa päivästä. Voisimme vierailla hoitokodeissa vetämässä erilaista toimintaa vanhuksille , kuten vaikka tuolijumppaa ja musiikkihetkiä , voisimme pitää heille musiikki esityksen tai jopa näytelmän yhdessä. Hoitokotien ulkopuolella oleville vanhuksille voisimme järjestää koulullamme samanlaista toimintaa ja tarjota vaikka päiväkahveja ja toivottaa vanhuksia tervetulleeksi koulullemme. Helsinkimission nettisivu ja lisätietoa : www.helsinkimissio.fi

c) Suunnittele oppitunti ''osallistuvasta kansalaisuudesta'' peruskoulun yhdeksänluokkalaisille. ( mieti myös mihin peruskoulun oppiaineisiin aihe voisi liittyä) = Kertoisimme vähän mistä on kyse ja mitä tarkoitetaan osallistuvalla kansalaisuudella ja millä tavoin heidän elämässään koulussa he voisivat ottaa siihen osaa. Tutustuisimme opiskelijayhdistykseen ja koulun omaan toimintaan ,jossa opiskelijat ottavat osaa. Miettisimme yhdessä mitä hyötyjä opiskelijoille tästä toiminnasta koululla on ja mitä vastuuta toimintaan osallistuvalta edellytetään, tavoittenamme saada opiskelijat kiinnostumaan aiheesta ja pohtimaan omaa halukkuuttaan osallistua tähän toimintaan. Aihe on lähellä yhteiskuntaopissa opetettavia asioita , ottaisimme siis sitäkin esille samalla ja missä eri muodoissa kansalaisilla on mahdollisuus olla osana yhteiskuntamme toimimista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti