Vapaaehtoiset sata vuotta sitten

1) Mitä sinulle tulee mieleen sanoista kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö ?(vastaa kysymykseen 
uudelleen tekstin luettuasi)

  =   Kansalaistoiminta tuo mieleeni jonkin yhteisen asian ja päämärän puolesta toimimisen ja jonkin asian esille tuomisen näin kansalaisten yhteisvoimin. Vapaaehtoistyö taas tuo mieleeni auttajia , ihmisiä joilla on uskoa ja halua muuttaa yhteiskunnan epäkohtia saamatta siitä rahallista hyötyä/ hyvitystä. Asioita joita tehdään epäitsekkäistä syistä (unicef tulee mieleeni ensimmäiseksi järjestöistä), nämä ovat siis mieleeni tulevat asiat ja nyt tekstin luettuani vastaan samaan uudelleen : ''Kansalaistoiminta ja sen muodot ovat aina riippuvaisia ympäröivän yhteiskunnan asioista, joissa kansalaisten puuttumista tarvitaan '' kansalaistoiminta on yhteiskuntalaisten vapaaehtoista toimintaa yhteisen hyvinvoinnin luomiseksi ja ylläpitämiseksi ,eikä se yleensäkkään tähtää suoranaisesti vain rahalliseen hyötyyn. Nykyaikanakin kansalaistoiminnassa yhdistykset, järjestöt, liikkeet ja puolueet muodostavat ns. kansalaisyhteiskunnan, joka on erillään yritystoiminnasta sekä kunnista ja valtiosta. Vapaaehtoistyö ei nykyaikana ole vain muutamien ''sankari'' ihmisten liikkeitä tai toimintaa , vaan myös yhteiskunnan auttamista mahdollistaessaan sen. Vapaaehtoistyö on myös ihmisille mahdollisuus auttaa ja sillä tavoin noudattaa , vaikka omia arvojaan (esimerkiksi unicef - järjestön työntekijät jotka auttavat kehitysmaissa, ovat noudattamassa kutsumustaan ja työnsä periaatteita esim. hoitajina). Ajatukset noista asioista ovat tekstinkin mukaan hyvin paljon sidoksissa myös ihmisten omiin arvoihin ja periaatteisiin, olen siitä samaa mieltä.

2) - Miten vankeinhoitotyön toimintatavat ja tavoitteet ovat muuttuneet ? = Mielestäni vankeinhoitotyö on muuttunut vuosien saatossa inhimillisemmäksi toiminnaksi, siltä osin että vankien elämänlaatu vankiloissa on parantunut esim. nykyään saavat omat sellit , saavat enemmän mahdollisuuksia olla yhteydessä läheisiinsä, jopa tavata heitä. Nykyään on myös mahdollistettu kärsiä vankeusrangaistukset myös avovankilassa ,jossa ollaan läheisten kanssa ja saatetaan päästä jopa koti lomille siviiliin. Tavoitteetkin ovat muuttuneet siten , että investoidaan enemmän vankien tulevaisuuden kannalta yhteiskunnallistumiseen ,saavat kouluttautua jotta heillä on paremmat mahdollisuudet arkielämään vapauduttuaan ( työllistyvät, turvataan muutenkin toimeentulo sosiaaliturvan avustuksilla, autetaan myös elämässä myös vankilan jälkeen sosiaalityöntekijöiden myötä). Nykyään tapaavat sosiaalityöntekijöitä joiden kanssa keskustelevat muusta kuin uskosta , joka painottui ennen enemmän , kuten Mathilda werden kerrottiin tekstissä olevan vankien luona levittämässä uskoa lähinnä jumalaan , eikä niinkään arkeen vankilan jälkeen.

- Ketkä nykyään ovat ''kaukana kotoa'' samaan tapaan kuin romanit ? = Mieleeni tulevat maahanmuuttajat , alkoholi-,mielenterveys- ja huumeongelmaiset, jotka voisivat tarvita sosiaalityöntekijöiden apua intergoituakseen yhteiskuntaan. Siis päästäkseen normaaliin mielekkääseen arkeen kiinni takaisin. Myös siksi että he voisivat tarvita lisäapua päästäkseen yli ongelmistaan , sillä mainitsemani joukot voisivat kaikki tavallaan olla itsensä ja yhteiskunnan näkökulmasta ''normaali'' yhteiskunnan normeista ja arkielämästä tavalleen pois pudonneita ja heitä autettaisiin tähän ''normaaliin'' elämänpolkuun takaisin.

-Suhtaudutaanko prostituoihin nykyisin eri tavalla kuin ''langenneisiin naisiin'' sata vuotta sitten? = Nykyään se ei perustu niin paljon yhteiskunnalliseen asemaan naisilla tai taloudelliseen asemaan, sillä nykyään naisilla on mahdollisuus kouluttautua ja työllistyä kun taas ennen on ollut jopa ainoa vaihtoehto tienata elantonsa. Uskon että ennen heitä pidettiin myös enemmän ''syntisinä'' ihmisinä joita ei haluttu vapaaehtoisesti lähestyä, kun taas nykyään heitä lähestytään , eikä prostituutio ole enää niin merkittävä asia , etenkään joissain ulkomaissa , kuten thaimaassa prostituutio on jo hyvinkin yleistä ja paljon esillä jos sitäkin vertaa vanhaan aikaan on siinä huomattava ero.

3) - Voidaanko nykyisin ''velvoittaa''kansalaisia  talkootyöhön ? = Mielestäni ei niinkuin ennen , suuriin ympäristönmuutos ja rakennustöihin on palkattu väkeä , sen sijaan että niinkään haettaisiin siihen vapaaehtoisia ja pienempiin töihin kuten vaikka taloyhtiön talkoisiin , talon pihatöihin osallistuminen ei ole niin pakollista vaan enemmänkin vapaaehtoista ja yleensä siihenkin ns. houkutellaan talkoiden jälkeen tarjottavilla ja siinä on enemmän kyse yhdessäolosta.

- Minkä asian puolesta sinä järjestäisit talkoot ja miten houkuttelisist ihmisiä osallistumaan niihin? = Voisin kuvitella järjestäväni ja ottavani osaa juuri taloyhtiöni pihatyötalkoisiin ja houkuttelisin ihmisiä paikalle vaikka grillimakkaran ja virvokkeiden avulla. Jos taloyhtiössäni asuisi vaikka joku jonka oma piha-alue olisi pahassa kunnossa , eikä hän yksin kykenisi hoitamaan sitä voisin järjestää auttamis talkoot hänen vuokseen jossa houkuttelisin paikalle ihmisiä mahdollisuudella tehdä toiselle hyvää ja vaikka tarjoamalla virvokkeita taas.

4) Ketkä ovat nykyisin vaikeimmassa asemassa olevia kansalaisia ? Mikä tekee heidän asemastaan erityisen hankalaa? = Mielestäni pienellä eläkkeellä elävät vanhukset, jotka asuvat kotona eikä heillä ole taloudellisesti helppoa. Myös yksinhuoltajat pienillä palkoilla ovat vaikeassa asemassa yhteiskunnassa , kun heillä tulisi olla varaa maksaa itsensä ja lastensa kulut, varsinkin nykysuomessa hinnat ovat aika korkeat perustyöpaikkojen palkkoihin verrattuna. Asunnottomat taloudellisesti vähäosaiset ihmiset ovat myös huonoimmassa asemassa , sillä eivät ole saaneet edes ihmisen perusoikeuksiaan ,sillä ovat virallisesti asunnottomia eikä yömajoissa eläminen pitkällä tähtäimellä ole kenellekkään oikeudenmukainen ratkaisu. Ylipäätänsä siis taloudellisesti huonossa asemassa olevat vähävaraisemmat ihmiset ovat mielestäni vaikeimmassa asemassa olevia kansalaisia, sillä taloudellinen tila on tärkeää nyky yhteiskunnassa elämisen kannalta.

5) -Asunnottomat , millaiset projektit ja vapaaehtoistoiminnat auttavat tätä ryhmää? = Seurakunnat esimerkiksi tarjoavat apuaan järjestämällä vaatekeräyksiä asunnottomille ja jakavat niitä heille eteenpäin , samoin ruokaa , myös leipäjonot tarjoavat apuaan vähävaraisten ravitsemuksen ylläpitämiseksi esim. Heikki Hurstin leipäjono. Myös koulumme tarjoaa asuntoja asunnottomille päihdekuntoutujille ja suomenromaneille. Yömajat tarjoavat lämmintä sisäpaikkaa kodittomille jossa he voivat olla yön yli turvassa. Punainen risti tarjoaa myös apuaan järjestämällä vaate,-ruoka- ja rahakeräyksiä asunnottomien avuksi.

6) Miten toteuttaisit omassa elämässäsi tai oppilaitoksessasi näitä YK:n teemapäiviä? =

- Kansainvälinen naisten päivä 8.3 =Päivä naisten kunniaksi ja heidän kunnioittamistaan varten äiteinä, mummeina, ystävinä ja vaimoina. Omassa elämässäni toivottaisin läheisille naisystävilleni ja perheenjäsenilleni hyvää naistenpäivää ja esimerkiksi äidilleni veisin kukkakimpun tai muun pienen lahjan häntä muistaakseni. Oppilaitoksessani voitaisiin järjestää päivä tällä teemalla erinlaisin naisellisin koristeluin ja vaikka musiikkiryhmä voisi pitää pikkukonsertin koulun naisille, johon kaikki saisivat osallistua.
- Kansainvälinen päivä rotusyrjinnän poistamiseksi 21.3=Päivä rotusyrjinnän ja rasismin poistamisen hyväksi. Omassa elämässäni käyttäisin aikaani hetken miettiäkseni omia ennakkoluulojani ja päivittäistä toimintaani. Oppilaitoksessani asiaa voitaisiin toteuttaa vaikka niin että käytettäisiin oppitunti pohtiaksemme ennakkoluulojamme ja steretypioitamme erilaisille ihmisryhmille ja jos löytyy epäkohtia keskittyisimme niihin enemmän yhdessä ja ruokalassa syötäisiin vaikka eri maiden ruokia.
-Maailman terveyspäivä 7.4= Maailman terveysjärjestön perustamispäivä. Omassa elämässäni voisin päivän keskittyä vaikka omaan terveyteeni ja harrastaa , vaikka jotain liikuntaa ja syödä terveellisemmin ja oppilaitoksessamme voisimme kunnioittaa päivää juuri vaikka syömällä ruokalassa terveysruokaa ja pitämällä vaikka teemapäivän teemana olisi jokin terveyshaitta ja sen hoito ja kuntoutus.
-Maailman lehdistövapauden päivä 3.5=Kunnioitetaan lehdistön vapauden vuoksi tehtyjä uhrauksia. Omassa elämässäni levittäisin sanaa tästä päivästä sitä kunnioittaen ja koulussa voisimme vaikka oppitunnin pyhittää kunnioittamalla journalisteja , jotka ovat menettäneet henkensä tämän työnsä puolesta, voisimme vaikka tutustua siihen keitä nämä journalistit ovat.
-Kansainvälinen perheiden päivä 15.5 = Perheiden kunnioittamisen päivä. Omassa elämässäni viettäisin illan kotona perheeni kanssa ja laittaisimme vaikka hyvää ruokaa yhdessä ja katsoisimme yhdessä elokuvia. Koulussa voisimme tarkastella miten sosiaaliset ja taloudelliset menetelmät vaikuttavat perheisiin ja keskustella perheistä.
Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä 22.5= Päivän tarkoituksena tehdä tutuksi luonnon monimuotoisuutta ja ympäristön suojelua. Omassa elämässäni päivän kunniaksi voisin mennä retkelle luontoon ja vaikka vapaaehtoisesti osallistua keräämään roskia ja kannustaa ystäviänikin siihen.
Maailman ympäristöpäivä 5.6=Päivän tarkoituksena tutustuttaa ihmiset ympäristön muutoksiin ja siihen liittyviin tekijöihin, koulussa voisimme kunnioittaa päivää pitämällä vaikka yhteisen luennon aiheesta.
Maailman pakolaispäivä 20.6=Tarkoitus tuoda tietoisuutta ihmisille pakolaisten ja asuinsijoiltaan muualle sijoitettujen kokemuksista, taas koulussa voisimme tutustua aiheeseen luennolla ja jos saataisiin vaikka ihmisiä kertomaan omia kokemuksiaan.
Kansainvälinen nuorisopäivä 12.8=päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta nuorten muuttoliikkeeseen liittyvistä mahdollisuuksista ja riskeistä, aiheena nuorten siirtolaisuus. Koulussa voisimme tutustua aiheeseen enemmän ja taas jos mahdollista jotkut voisivat jakaa omia kokemuksiaan.
Kansainvälinen rauhanpäivä 21.9=Päivä varattu maailman kattavalle aselevolle ja väkivallattomuudelle, koulussa voisimme perehtyä väkivaltaan ja sen vastaiseen toimintaan.
Kansainvälinen ikääntyneiden päivä 1.10=Päivän tarkoitus tiedottaa ikääntyneiden oikeuksista ja heidän asemastaan yhteiskunnassa. Voisimme koulussa tutustua paremmin aiheeseen ja käydä vaikka vanhustentalossa seurana vanhuksille ja omassa elämässäni kunnioittaisin vanhempia ihmisiä.
Maailman ravintopäivä 16.10= Päivä ravintoturvallisuuden saavuttamisen hyväksi, koulussa voisimme perehtyä enemmän aiheeseen ja jotenkin toiminnalla auttaa vähävaraisia jakamalla ruokaa.
Kansainvälinen suvaitsevaisuuden päivä 16.11=Päivän tarkoituksena muistuttaa ihmisiä kunnioittamaan ja humioimaan meidän ihmisten eroavaisuudet rodussa ja ulkonäössä yms. Koulussa voisimme juhlia päivää muistuttamalla kaikkia tästä päivästä.
Kansainvälinen lasten päivä, lapsen oikeuksien päivä 20.11=Tarkoituksena tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista , joista voisimme koulussakin tuona päivänä keskustella.
Kansainvälinen vammaisten päivä 3.12=Tarkoituksena lisätä tietoisuutta vammaisten oikeuksista, koulussa voisimme pitää teemapäivän ja järjestää vaikka jotkin juhlat joissa arvovieraina olisivat vammaiset henkilöt.
Kansainvälinen vapaaehtoistoiminnan päivä 5.12= Juhlistetaan kunnioittamalla maailmanlaajuista vapaaehtoistoimintaa ja vapaaehtoistyöntekijöitä, koulussa voisimme ryhminä osallistua tuoksi päiväksi vaikka johkin vapaaehtoistoimintaan tarjoamalla apuamme.

7) Kysely ja vastaukset:

1. Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? :
Ensimmäiseen väittämään 5 ihmistä 5 ihmisen joukosta vastasi olevansa täysin samaa mieltä sukulaisten auttamisesta. Toiseen kysymykseen liittyen järjestön auttamiseen 3 viidestä vastasi olevansa täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Kolmanteen väittämään vastavuoroisuuden velasta 2 viidestä oli täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Neljänteen väittämään terveen ja hyvinvoivan auttamisen velasta 3 viidestä oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä.
2. Oletko viimeisen kahden vuoden aikana tehnyt jotain seuraavista? :
Vastanneista 5 viidestä oli vastannut myöntävästi liittyen sukulaisten, perheenjäsenten ja ystävien auttamiseen. 2 viidestä oli vastannut myöntävästi naapureiden auttamiseen liittyen. 5 viidestä vastanneista oli vastannut kieltävästi rahan lahjoittamiseen, verenluovutukseen , vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen ja pidempään avustushankkeeseen osallitumiseen liittyneisiin kysymyksiin.
3. Olisitko tulevaisuudessa valmis tekemään seuraavia asioita? : 
5 viidestä oli vastannut myöntävästi ystävien, perheenjäsenten ja sukulaisten auttamiseen liittyen. 2 viidestä oli vastannut ehdottomasti naapurien ja tuntemattomien auttamiseen liittyen. 3 viidestä oli vastannut ehkä kysymykseen oman seurakuntansa jäsenten auttamisen suhteen. 2 viidestä oli vastannut ehdottomasti elinluovutuskortin täyttämisen suhteen. 3 viidestä vastasi ehkä suomalaisten ja eurooppalaisten auttamisen suhteen. 5 viidestä vastasi todennäköisesti kaikkien ihmisten auttamiseen rotuun ja asuinpaikkaan katsomatta. Vastaajia oli siis 5 ja 4 viidestä olivat naisia ja 1 mies, vastaukset olivat aika tasaisen samanlaisesti jakautuneita ilman merkittäviä eroja. Vastaajiksi pyysin luokkatoveriani sekä ystäviäni.