TYÖSSÄOPPIMINEN

Olen ollut 3 viikkoa työssäoppimassa Elokolo nimisessä ns. matalan kynnyksen kahvilassa, jossa hinnat suosivat vähävaraisempiakin kahvilasta pitäviä ihmisiä. Elokolo on pieni paikka hakaniemessä alppikadun varrella, jossa on hyvin kodintuntuinen tunnelma ja ulkonäöltäänkin paikka vastaa ns. olohuonetta. Elokoloon asiakkaat tulevat juttelemaan, seurustelemaan ja nauttimaan kahvilan antimista. Kävijät ovat ihmisiä laidasta laitaan ja tarkkaa ikäluokkaa on vaikea siis sanoa, suurin osa vakiokävijöistä on silti vähäosaisempia.

Tehtäviini on 3 viikon aikana kuulunut esim. asiakkaiden kanssa seurustelua , jutustelua ja kuuntelevana korvana oloa. Olen myös avustanut asiakkaiden halutessa mittaamalla heidän verenpaineensa , sekä verensokerinsa, ohessa tuli vastailtua myös kysymyksiin lääkkeistä ja niiden vaikutuksista.  Sain työskennellä myös keittiön puolella, jossa tehtäviini kuului kassan hoitoa, kahvin keittoa, puuron keittoa, leipien tekoa ja tiskien hoitamista.

Mieleenpainuvia hetkiä elokolossa ei ollut vain yhtä tiettyä, sillä jokainen päivä oli jollain lailla aina erilainen. Mieleenpainuvimpia hetkiä minulla olivat ehkä ensimmäinen päivä, jonka jälkeen ajatusmaailmani hieman muuttui : olin hieman ennakkoluuloinen asiakaskuntaa kohtaan, johon kuului siis huumeongelmaisia tai alkoholiongelmaisia enimmäkseen, ehkä olin hieman peloissani ja ajattelin heistä eri tavalla , kuin nyt, jutellessani heille sain huomata kuinka aitoja , älykkäitä ja anteliaita ihmisiä elokolo pitää sisällään. Mieleenpainuvana aiheeseen anteliaisuus liittyen , olisi hetki elokolossa kun eräs rouva (vakioasiakas) oli käynyt leipäjonossa ja istahti viereeni näyttämään saamisiaan ja koitti tarjota niistä minulle yli puolia, sain nähdä ja kokea sen kuinka aitoja ja hyväsydämmisiä ihmiset parhaillaan ovat, heillä ei paljoa todella ole ja siltikin viimeisensä jakaisivat muiden kanssa, jonka he tekivätkin toistensa kanssa. Mieleenpainuvinta oli myös asiakkaiden kommentit siitä kuinka mukavaa on että olen paikalla ja että tulin työharjoitteluun juuri elokoloon.

Elokolon toiminta on tärkeää siksi , että nämä asiakkaat ja muutkin vähempiosaiset kansalaiset saisivat kokea olevansa ''normaaleja'', saavat mennä kahvilaan syömään ja juomaan, sekä tapaamaan toisiaan, heillä olisi aina edes yksi paikka josta saa apua ja josta saa ruokaa. Puuroa jaetaan ilmaiseksi elokolossa 9-12.30 jokapäivä ja se on monille päivän ainoa lämmin ateria ja siksi elokolon toiminta on mielestäni erittäin tärkeää. Se ylläpitää ihmisarvoa, jokaiselle kuuluu ruoka, vaatetus ja sisätilat. Elokolossa on asiakkaiden mahdollista myös hakea käytettyjä ehjiä vaatteita itselleen.

Pidin työssäoppimispaikastani ja kannatan sen toiminnan jatkumista.

TEHTÄVÄT 8.5.2015

1. a)  Lapsella on  oikeus erityiseen suojeluun ja hoivaan. Hänellä on oikeus myös omaan mielipiteeseen ja siihen, että häntä kuullaan. Suomen oikeusjärjestyksessä jokainen luonnollinen henkilö on oikeuskelpoinen syntymästä kuolemaansa saakka ja vastasyntyneenä oikeuskelpoisuus alkaa.

b) Elokuviin tai muun julkisen esityksen K7-merkityn elokuvan pääsy- ja/tai katseluoikeus. Oppivelvollisuus alkaa.
c) Henkilö luokitellaan täysi-ikäiseksi ja täysi oikeustoimikelpoisuus eli täysivaltaisuus alkaa, Äänioikeus eduskunta-, presidentin-, europarlamentin ja kunnallisvaaleissa, Oikeus pelata rahapelejä, Oikeus rekisteröidä parisuhde tai mennä naimisiin eli solmia avioliitto, B-, BE-, C-, C1, C1E ja CE-luokkien ajokortin kuljettajantutkinnon suorittamismahdollisuus.Elokuvateatterin tai muun julkisen esityksen K18-merkityn elokuvan pääsy- ja/tai katselulupa, Miedon alkoholijuoman (2,9–22 til-%) hankintaoikeus, Oikeus ostaa alkoholijuomia anniskeluravintolassa.Tupakan hankintaoikeus.Asevelvollisuus alkaa sen vuoden alussa, jolloin mies täyttää 18 vuotta. Sen vuoden aikana hänen on osallistuttava kutsuntaan. Varusmiespalvelus aloitetaan viimeistään kolmantena vuonna kutsunnan jälkeen. Nainen voi osallistua vapaaehtoiseen asepalvelukseen, on myös rikosoikeudellisesti vastuussa itsestään.
d) Vammaisilla henkilöille kuuluvat samat ihmisoikeudet kuin muillekin ihmisille. Valtioilla on oikeudellinen ja moraalinen vastuu huolehtia siitä, että ihmisoikeudet toteutuvat kaikkien väestönryhmien  myös vammaisten henkilöiden  kohdalla.Vammaiset ovat oikeutettuja kaikkiin YK:n ihmisoikeussopimuksissa sekä ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa tunnustettuihin oikeuksiin.

e)  Vanhuksilla on oikeus tarvittaessa laadukkaaseen hoitoon ja sosiaaliturvaan , jota kunnat tarjoavat.

2.  - Suomessa on paljon järjestöjä , jotka ovat ilmaisia ja auttavat jäseniä mm. saamalla tukea kohtalotovereiltaan, kuten esim. AA- kerhot, päihdeongelmaisten / huumeongelmaisten järjestöt, Rintasyöpäliitot, HIV- liitto yms.

-  esim. Hope ry on vähäosaisempien auttaja.

- Mielipidevaikuttaja ja asennemuokkaaja järjestö olisi mielestäni vaikka esim. kansainvälinen järjestö.

- Kansalaisia toimintaan aktivoivan järjestön sanoisin olevan kansalaistoiminnan järjestö.

3. - Merkki on liikuntavammaisuuden tunnusmerkki ja kaupan pihalla se yleensä viittaa parkkipaikkoihin , jotka ovat varattu vain liikuntarajoitteiselle henkilölle. Kansalaistoiminnan osuus merkkien olemassaoloon tulee siitä , että siinä yhteiskunta ja sen jäsenet päättävät asioista , jotka hyödyttävät ja kehittävät yhteiskuntaamme , kansalaiset ovat olleet näiden merkkien kannalla ja mielestään se on kehittänyt yhteiskuntaamme ja auttanut sitä toimimaan, siksi niitä on olemassa. Merkki ei tee mielestäni kansalaisia epätasaarvoisiksi , vaan auttaa meitä käsittämään toisten tarpeet , sekä ottamaan ne huomioon, hyvässä yhteiskunnassa ihmiset ovat tasavertaisia, eikä merkin ole mielestäni tarkoitus erotella ihmisiä , vaan auttaa.

4  

Eläkeläisten Helsingin aluejärjestö ry.
Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry   
Suomen lasten ja nuorten säätiö
Vates-säätiö
HIV-Säätiö / HIV-tukikeskus  yms. 

Helsingin Senioriopettajat ry 

Helsingin Ruskayhdistys ry

5. Asiaa vastaan oli  ainakin Kuopion lääninhallitus, jonka mielipide kiteytyi lausunnon viimeiseen virkkeeseen: "Varjele meitä sodalta, rutolta ja ympäristöministeriöltä", heitä vastaan taisteli  voimakkaasti mm. maa- ja metsätalousministeriö.   Ministeriö perustettiin kansanrintamahallituksen vasemmistoryhmien sekä pääoppositiopuolue Kokoomuksen äänillä. Sen sijaan hallituspuolueista Keskusta ja RKP äänestivät hanketta vastaan.
En osaa nykytilanteesta paljon sanoa, olen sen verran nuorikin että politiikka ei ole minulle täysin tuttu aihe, mutta pienen tietoni perusteella sanoisin että ei, järjestöillä ei olisi nykypäivänä yhtä suurta vaikutusta , kuin ennen.

6. Kun  Sosiaali- ja terveysjärjestö meni lakkoon
 
=  ''Sosiaali- ja terveysjärjestö on laukkauttanut toimintansa ja sen seurauksena sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät ovat alkaneet lakkoilla ja protestoida heidän ammattinsa vähättelemisestä. Tuija Pehko 39 v, lähihoitaja helsingistä antaa seuraavan lausunnon '' Lakkomme on väistämätöntä jos kukaan ei tue meidän työntekijöiden oikeuksia''. Sosiaali- ja terveysjärjestön lakkauttamisen jälkeen ovat jo sadat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista irtisanoutuneet, osa pakon edessä ja osa jopa omasta tahdostaan. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta on karsittu palkkaa , jopa 40% järjestön lakkauttamisen jälkeen. Yhteiskuntamme on saattanut itsensä tilanteeseen , jossa kohta maastamme ei löydy sosiaali- ja terveysalalla työskenteleviä ollenkaan ja päädymme kriisiin. '' - siinä humoristinen pakinani ,aiheesta '' Kun Sosiaali- ja terveysjärjestö meni lakkoon'' .

Opintokäynnit (D-asema, Leenan koti ja KTA)

D-asema : kävimme tutustumassa D-aseman seniori vamoksen toimintaan , kuuntelimme työntekijöiden kokemuksia ja työnkuvaa jota vapaaehtoiset toteuttavat. Vapaaehtoista kotihoitoa ns. Käydään kylässä ja puuhataan yhdessä ollaan apuna ja seurana varsinkin kallion alueen yksin asuville vanhuksille.

Leenan koti: vietimme n.3h Diakonissalaitoksen  Leenan kodissa , jossa touteutimme seuraavia toimintoja : osa piti kynsi "salonkia", osa luki runoja ja itse sagan kanssa luimme ääneen asukkaan omaisen kirjeitä hänelle, olimme seurana mustavalko elokuvan merkeissä ja juttelimme heidän kanssaan. Asukkaat ovat lyhytaikaishoidossa yleensä n.1-2 viikkoa leenankodissa. Asiakkaat olivat laidasta laitaan tyyppiä , osa liikkui itse ja jutteli paljon ja osa liikkui apuvälinein eikä paljon kommunikoinut, aika tasaisesti miehiä ja naisia ehkä kuitenkin enempi naisia. Ainakin osa asiakkaista olivat lyhytaikaishoitoon tulleet kotoaan , jossa heillä on ollut omainen hoitajana ja nyt omaisen lakisääteisen " loman" aikana asiakkaat ovat leenan kodissa.

KTA: kävimme tutustumassa Diakonissalaitoksen KTA toimintaan ja kuuntelemassa mitä se on. KTA on ns. Vertaistuki ryhmä se järjestää paljon toimintaa ja tapahtumia ( kahvihetkiä, karaokea yns.) KTA pyörii itse kävijöiden toimesta ja paikalla 2 täyspäivästä hoitajaa ja 2 50% työntekijää. Ensi viikolla osallistumme KTA:n järjestämiin piha olympialaisiin ja olemme siellä lisäapuna järjestelyissä ja toteutuksessa.

Diakonia, ma-ti tehtävä ( 4.5-5.5.2015)

Mitä on diakonia ? = Diakonia on kristilliseen rakkauteen perustuvaa palvelua.Diakonia eli kirkollinen hyväntekeväisyys on kristillisen seurakunnan järjestämää palvelu- ja avustustyötä.Sana diakonia on kreikkaa ja tarkoittaa palvelua, diakoniatyö jakautuu sairaanhoitodiakoniaan, huoltodiakoniaan, seurakuntadiakoniaan, sielunhoitodiakoniaan. Diakoniatyötä tehdään seurakunnissa sekä työntekijöiden että vapaaehtoisten voimin. Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakunnissa on palkattu diakoniatyöntekijöitä, jotka ovat saaneet joko diakonissan tai diakonin koulutuksen. Katolisessa kirkossa diakoniatyöhön liittyvistä tehtävistä huolehtivat erityisesti luostarit ja niitä ylläpitävät sääntökunnat. Myös erilaiset kristilliset järjestöt tekevät diakoniatyötä, vaikka nimitykset ja toimintamuodot voivatkin vaihdella. Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkolaissa sanotaan, että jokaisen seurakunnan on harjoitettava diakoniaa. Kaikkein pienimmässäkin seurakunnassa tulee olla vähintään yksi diakonian virka eli seurakunnan palkkaama diakoniatyöntekijä. 

 Ovatko helsingin diakonissalaitoksen arvot / periaatteet samoja ? 

''Helsingin Diakonissalaitos on poikkeuksellisen vahvasti arvoista ponnistava organisaatio. Arvojen merkityksestä tehtiin laajaa kierros koko henkilöstön keskuudessa vuonna 2010–2011. Voi sanoa, että arvoihin sitoudutaan vahvasti ja niistä ollaan ylpeitä, ne auttavat jaksamaan työssä ja ne tunnetaan hyvin.''

Helsingin Diakonissalaitoksen arvot

Kristillinen lähimmäisenrakkaus

• • Perustamme palvelutyömme rajoja ylittävään kristilliseen lähimmäisenrakkauteen.

Ihmisarvo

• • Puolustamme jokaisen ihmisen luovuttamatonta ihmisarvoa.
  • Edistämme heikoimmassa asemassa olevien ihmisoikeuksia.
  • Luomme mahdollisuuksia inhimillisesti arvokkaaseen elämään.

Nämä arvot tarkoittavat toiminnassa sitä, että

• Olemme rohkeita ja suvaitsevaisia
• Olemme asiantuntevia ja uudistuvia
• Rakennamme toivoa
• Rakennamme luottamusta     

Diakonian alkuperiaate =

''Diakonian ajatellaan kristinuskossa perustuvan sekä Raamatun opetuksiin lähimmäisenrakkaudesta että alkukirkossa vakiintuneeseen tapaan huolehtia vähäosaisista. ''

Kyllä Helsingin Diakonissalaitoksen periaatteet ovat mielestäni siis pysyneet siinä missä pitää, laitoin Helsingin Diakonissalaitoksen sivuilla julkaistut periaatteet ylös ja sen alle kirjasin löytämäni Diakonian alkuperiaatteet ja vertaillessani niitä , ovat ne minun mielestäni samalla asialla.

Vapaaehtoistyö, tiedonhankinta tehtävä

kohteita, jotka kiinnostavat. Jokainen valitsee ainakin kolme kohdetta/toimintoa ja kirjaa/kopioi niistä seuraavia tietoja:
 - Mikä on paikan/toiminnon perusidea ja millaisessa tilanteessa olevia ihmisiä se auttaa?
- Missä paikka sijaitsee ja ketkä työskentelevät siinä paikassa?
- Kuinka kauan paikka/toiminto on ollut olemassa ja miksi se on perustettu?
- Mikä paikassa/toiminnossa kiinnostaa sinua ja miksi pidät sitä tärkeänä?

1) Asumispalvelut : 

- Asumispalveluidemme lähtökohta on ihmisarvon kunnioittaminen. Toteutamme Asunto ensin -periaatetta, jonka mukaan asunto on perusoikeus, jota ei tarvitse ansaita. Uskomme, että asunto luo perustan ihmisen kuntoutumiselle. Siksi emme edellytä asukkaaltamme elämäntavan muutosta emmekä esimerkiksi aseta päihteettömyyttä asunnon saamisen ehdoksi.Tarjoamme ympärivuorokautista tuettua asumista, tehostettua tuettua asumista ja palveluasumista alle 65-vuotiaille, eri elämätilanteissa oleville miehille ja naisille. Heidän taustaansa kuuluu usein pitkäaikainen asunnottomuus, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä vaikeudet sosiaalisissa suhteissa.

-  Asunnot sijaitsevat pääosin Helsingin alueella: taloyhtiöt Haagassa ja Kivihaassa sekä yksittäisiä huoneistoja kantakaupungissa. Yli 65-vuotiaille  tarkoitettu asuintalo sijaitsee Pitäjänmäellä, osoitteessa Taavinkuja 6.Asunnot ovat kaikki kerrostaloissa ja suurin osa asunnoista on yksiöitä ja kaksioita, mutta muutamissa taloissa on myös 4–5 huoneen asuntoja. Tuetussa asumisessa asukas kykenee melko itsenäisesti huolehtimaan itsestään ja asioistaan, kuten aterioistaan, hygieniastaan ja siivouksesta. Hän saattaa tarvita ohjausta ja tukea elämäntilanteensa hallinnassa ja arkipäivän elämisen taidoissa. 

Tavoitteena on varmistaa asumisen pysyvyys ja huolehtia asukkaan turvallisuudesta ja tukea häntä terveys- ja toimeentuloasioiden hoidossa. Asukkaalla on usein päihde- ja mielenterveysongelmia sekä käytöshäiriöitä. Yksikössä on ympärivuorokautinen henkilökunta, joka koostuu esim. lähihoitajista ( päihde tai mielenterveyspuolelle erikoistuneita). 

- en tiedä kuinka kauan tämä on ollut käynnissä siitä ei lukenut mitään. Se on perustettu asunnottomuuden poistamiseksi suomessa. Pidän sitä tärkeänä sillä mielestäni on jokaisen ihmisoikeus saada koti ja välttyä kaduilta hyvinvointivaltiossa.

2. Kitu lapset ja nuoret -hanke 1.1.2014–30.6.2015

-Suomessa elää tuhansia kidutuksen traumatisoimia ihmisiä. Heidän joukossaan on myös lapsia ja nuoria. Osa heistä tarvitsee psykiatrisia palveluita. Heitä eri puolilla Suomea auttavat ammattilaiset tarvitsevat tukea työssään.  

- Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa on useamman vuoden ajan kehitetty kidutetuille ja vaikeasti traumatisoituneille pakolais- ja turvapaikanhakijalapsille- ja nuorille suunnattuja, erikoistuneita lasten- ja nuorisopsykiatrisia palveluita.Hankkeen palvelut koostuvat potilastyöstä sekä koulutuksesta ja konsultaatiosta, joita tarjotaan pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Nämä palvelut ovat valtakunnallisia ja maksuttomia. Pääpaino on vuosien myötä kertyneen tietotaidon levittämisessä ja hyvien käytäntöjen mallintamisessa.

Kohderyhmänä ovat 0–24-vuotiaat lapset ja nuoret, jotka ovat traumatisoituneet joko suoraan tai välillisesti, kuten vanhempiensa kidutustraumojen seurauksista. Potilaat ohjataan kidutettujen kuntoutuskeskukseen terveydenhuollon lähetteellä. Hoitoon pääsyn edellytyksenä on lasten ja nuorten kohdalla suora tai välillinen vakava traumatisoituminen. Käynnit ovat maksuttomia. Ennen lähettämistä tulee selvittää tulkkipalvelujen ja matkakulujen maksajataho (maksusitoumus).

-Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa, Kidutettujen kuntoutuskeskuksen toiminta on valtakunnallista, mutta kliininen työ painottuu Etelä-Suomen alueelle. 

-Euroopan pakolaisrahasto ERF on osallistunut Kitu lapset ja nuoret -hankkeen rahoittamiseen.

3. Köyhyysryhmä 

-Laajapohjainen, eri yhteiskunnallisista toimijoista koostuva köyhyysryhmä julkaisi esityksensä tulevan hallituksen ohjelmaan.

Arkkipiispa Kari Mäkisen koolle kutsuman ryhmän keskeinen huomio on, että suomalaisen yhteiskunnan uuden suuntautumisen lähtökohtana tulee olla kaikkien ihmisten ihmisarvon takaaminen kaikissa olosuhteissa. Jokaista poliittista ratkaisua on arvioitava sen kannalta, mitkä ovat sen vaikutukset kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisen kannalta."Eriarvoisuus on kipupiste, joka ei poistu ilman määrätietoisia poliittisia päätöksiä ja tekoja", ryhmän jäsen, THL:n johtaja Marja Vaarama sanoo.

-Köyhyysryhmässä on ollut mukana keskeisiä yhteiskunnallisia toimijoita: Akava, EK, SAK, STTK, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuntaliitto, Suomen Yrittäjät, sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE, Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö, Mielenterveyden keskusliitto, Työterveyslaitos ja Helsingin Diakonissalaitos. Esityksen ovat lisäksi allekirjoittaneet lapsiasiavaltuutettu ja Takuu-Säätiö.

- Kiinnostaa minua sillä olen ihmisarvon takaamisen kaikissa olosuhteissa aatteen puolella.

TI 28.4.2015  Ranskalaisten saattokeikka : Itselle tehtävä tuntui ihan miellyttävältä ja saattamamme 3- hengen ryhmä oli mukava ja yksi osasi puhua englantiakin ja tahtoi kovasti kysellä asioita , pääsimme siis matkalla myös juttelemaan eikä tarvinnut vain kökötellä. Tunnelma oli hyvä , vaikka sää ei niinkään, mutta siitäkin saimme ranskalaisten kanssa juttua ja vertailu keskustelua aikaiseksi.

mitä muita toimijoita (kunta, järjestöt, yksityiset) sillä alueella on. Onko toiminta myös lakisääteistä? Miksi tällaista "täydentävää toimintaa" tarvitaan? Jos muita toimijoita ei alueella ole, mieti miksi? : 

Asunnottomien tukitoimia suomessa tarjoaa ainakin SAS ja asuntopalvelujen järjestäminen kuuluu kunnille ja sosiaalipalveluihin ihan lakisääteisestikkin.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA järjestää kunnissa asumisneuvontaa, ja kunnat ovat palkanneet asunnottomien avuksi asumisneuvojia. Järjestö joka toimii asian puolesta esim. koulumme diakonian asumispalvelut. Yksityisistä tahoista asumispalveluja tuottavat yksityiset palvelutalot ja heidän firmat esim. Attendo.  

Kidutettujen palveluita tarjoavat esim. ODL ja Helsingin Diakoniaopisto, jotka tarjoavat kidutetuille kuntoutusta ja tukipalveluita. ODL nettisivut --> ODL.fi

STM:n köyhyyttä ja syrjäytymistä vähentävä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma

Köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäiseminen on yksi painopistealue pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa 2011–2015.

Syrjäytymistä voidaan ehkäistä vähentämällä työttömyyttä ja köyhyyttä sekä ihmisten näköalattomuutta ja osattomuutta. Se edellyttää useiden hallinnonalojen toimia ja yhteistyötä. Suomen hallitus on käynnistänyt poikkihallinnollisen toimenpideohjelman, jossa luodaan pysyvä toimintamalli, jolla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen otetaan osaksi kaikkea yhteiskunnallista päätöksentekoa.

Näitä asioita löysin netistä kaivaessani.

Hyvä teko : Tein oman hyvän tekoni jo keskiviikkona 29.4.2015 , kun kouluun rankkasateessa kävellessäni huomasin kadulle ylämäen varteen pysähtyneen vanhemman herran pyörätuolissa, jonka autoin ylämäen ja autotieristeyksen ohi ratikkapysäkille sateen suojaan ratikkaansa odottamaan. Teosta tuli hyvä mieli , tottakai auttaessani apua tarvitsevaa.