torstai 28. toukokuuta 2015

TYÖSSÄOPPIMINEN

Olen ollut 3 viikkoa työssäoppimassa Elokolo nimisessä ns. matalan kynnyksen kahvilassa, jossa hinnat suosivat vähävaraisempiakin kahvilasta pitäviä ihmisiä. Elokolo on pieni paikka hakaniemessä alppikadun varrella, jossa on hyvin kodintuntuinen tunnelma ja ulkonäöltäänkin paikka vastaa ns. olohuonetta. Elokoloon asiakkaat tulevat juttelemaan, seurustelemaan ja nauttimaan kahvilan antimista. Kävijät ovat ihmisiä laidasta laitaan ja tarkkaa ikäluokkaa on vaikea siis sanoa, suurin osa vakiokävijöistä on silti vähäosaisempia.

Tehtäviini on 3 viikon aikana kuulunut esim. asiakkaiden kanssa seurustelua , jutustelua ja kuuntelevana korvana oloa. Olen myös avustanut asiakkaiden halutessa mittaamalla heidän verenpaineensa , sekä verensokerinsa, ohessa tuli vastailtua myös kysymyksiin lääkkeistä ja niiden vaikutuksista.  Sain työskennellä myös keittiön puolella, jossa tehtäviini kuului kassan hoitoa, kahvin keittoa, puuron keittoa, leipien tekoa ja tiskien hoitamista.

Mieleenpainuvia hetkiä elokolossa ei ollut vain yhtä tiettyä, sillä jokainen päivä oli jollain lailla aina erilainen. Mieleenpainuvimpia hetkiä minulla olivat ehkä ensimmäinen päivä, jonka jälkeen ajatusmaailmani hieman muuttui : olin hieman ennakkoluuloinen asiakaskuntaa kohtaan, johon kuului siis huumeongelmaisia tai alkoholiongelmaisia enimmäkseen, ehkä olin hieman peloissani ja ajattelin heistä eri tavalla , kuin nyt, jutellessani heille sain huomata kuinka aitoja , älykkäitä ja anteliaita ihmisiä elokolo pitää sisällään. Mieleenpainuvana aiheeseen anteliaisuus liittyen , olisi hetki elokolossa kun eräs rouva (vakioasiakas) oli käynyt leipäjonossa ja istahti viereeni näyttämään saamisiaan ja koitti tarjota niistä minulle yli puolia, sain nähdä ja kokea sen kuinka aitoja ja hyväsydämmisiä ihmiset parhaillaan ovat, heillä ei paljoa todella ole ja siltikin viimeisensä jakaisivat muiden kanssa, jonka he tekivätkin toistensa kanssa. Mieleenpainuvinta oli myös asiakkaiden kommentit siitä kuinka mukavaa on että olen paikalla ja että tulin työharjoitteluun juuri elokoloon.

Elokolon toiminta on tärkeää siksi , että nämä asiakkaat ja muutkin vähempiosaiset kansalaiset saisivat kokea olevansa ''normaaleja'', saavat mennä kahvilaan syömään ja juomaan, sekä tapaamaan toisiaan, heillä olisi aina edes yksi paikka josta saa apua ja josta saa ruokaa. Puuroa jaetaan ilmaiseksi elokolossa 9-12.30 jokapäivä ja se on monille päivän ainoa lämmin ateria ja siksi elokolon toiminta on mielestäni erittäin tärkeää. Se ylläpitää ihmisarvoa, jokaiselle kuuluu ruoka, vaatetus ja sisätilat. Elokolossa on asiakkaiden mahdollista myös hakea käytettyjä ehjiä vaatteita itselleen.

Pidin työssäoppimispaikastani ja kannatan sen toiminnan jatkumista.

TEHTÄVÄT 8.5.2015

1. a)  Lapsella on  oikeus erityiseen suojeluun ja hoivaan. Hänellä on oikeus myös omaan mielipiteeseen ja siihen, että häntä kuullaan. Suomen oikeusjärjestyksessä jokainen luonnollinen henkilö on oikeuskelpoinen syntymästä kuolemaansa saakka ja vastasyntyneenä oikeuskelpoisuus alkaa.


b) Elokuviin tai muun julkisen esityksen K7-merkityn elokuvan pääsy- ja/tai katseluoikeus. Oppivelvollisuus alkaa.
c) Henkilö luokitellaan täysi-ikäiseksi ja täysi oikeustoimikelpoisuus eli täysivaltaisuus alkaa, Äänioikeus eduskunta-presidentin-europarlamentin ja kunnallisvaaleissaOikeus pelata rahapelejä, Oikeus rekisteröidä parisuhde tai mennä naimisiin eli solmia avioliitto, B-, BE-, C-, C1, C1E ja CE-luokkien ajokortin kuljettajantutkinnon suorittamismahdollisuus.Elokuvateatterin tai muun julkisen esityksen K18-merkityn elokuvan pääsy- ja/tai katselulupa, Miedon alkoholijuoman (2,9–22 til-%) hankintaoikeus, Oikeus ostaa alkoholijuomia anniskeluravintolassa.Tupakan hankintaoikeus.Asevelvollisuus alkaa sen vuoden alussa, jolloin mies täyttää 18 vuotta. Sen vuoden aikana hänen on osallistuttava kutsuntaan. Varusmiespalvelus aloitetaan viimeistään kolmantena vuonna kutsunnan jälkeen. Nainen voi osallistua vapaaehtoiseen asepalvelukseen, on myös rikosoikeudellisesti vastuussa itsestään.
d) Vammaisilla henkilöille kuuluvat samat ihmisoikeudet kuin muillekin ihmisille. Valtioilla on oikeudellinen ja moraalinen vastuu huolehtia siitä, että ihmisoikeudet toteutuvat kaikkien väestönryhmien  myös vammaisten henkilöiden  kohdalla.
Vammaiset ovat oikeutettuja kaikkiin YK:n ihmisoikeussopimuksissa sekä ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa tunnustettuihin oikeuksiin.
e)  Vanhuksilla on oikeus tarvittaessa laadukkaaseen hoitoon ja sosiaaliturvaan , jota kunnat tarjoavat.

2.  - Suomessa on paljon järjestöjä , jotka ovat ilmaisia ja auttavat jäseniä mm. saamalla tukea kohtalotovereiltaan, kuten esim. AA- kerhot, päihdeongelmaisten / huumeongelmaisten järjestöt, Rintasyöpäliitot, HIV- liitto yms.

-  esim. Hope ry on vähäosaisempien auttaja.
- Mielipidevaikuttaja ja asennemuokkaaja järjestö olisi mielestäni vaikka esim. kansainvälinen järjestö.
- Kansalaisia toimintaan aktivoivan järjestön sanoisin olevan kansalaistoiminnan järjestö.



3. - Merkki on liikuntavammaisuuden tunnusmerkki ja kaupan pihalla se yleensä viittaa parkkipaikkoihin , jotka ovat varattu vain liikuntarajoitteiselle henkilölle. Kansalaistoiminnan osuus merkkien olemassaoloon tulee siitä , että siinä yhteiskunta ja sen jäsenet päättävät asioista , jotka hyödyttävät ja kehittävät yhteiskuntaamme , kansalaiset ovat olleet näiden merkkien kannalla ja mielestään se on kehittänyt yhteiskuntaamme ja auttanut sitä toimimaan, siksi niitä on olemassa. Merkki ei tee mielestäni kansalaisia epätasaarvoisiksi , vaan auttaa meitä käsittämään toisten tarpeet , sekä ottamaan ne huomioon, hyvässä yhteiskunnassa ihmiset ovat tasavertaisia, eikä merkin ole mielestäni tarkoitus erotella ihmisiä , vaan auttaa.


4  
Eläkeläisten Helsingin aluejärjestö ry.
Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry   
Suomen lasten ja nuorten säätiö
Vates-säätiö
HIV-Säätiö / HIV-tukikeskus  yms. 


Helsingin Senioriopettajat ry 


Helsingin Ruskayhdistys ry

5. Asiaa vastaan oli  ainakin Kuopion lääninhallitus, jonka mielipide kiteytyi lausunnon viimeiseen virkkeeseen: "Varjele meitä sodalta, rutolta ja ympäristöministeriöltä", heitä vastaan taisteli  voimakkaasti mm. maa- ja metsätalousministeriö.   Ministeriö perustettiin kansanrintamahallituksen vasemmistoryhmien sekä pääoppositiopuolue Kokoomuksen äänillä. Sen sijaan hallituspuolueista Keskusta ja RKP äänestivät hanketta vastaan.
En osaa nykytilanteesta paljon sanoa, olen sen verran nuorikin että politiikka ei ole minulle täysin tuttu aihe, mutta pienen tietoni perusteella sanoisin että ei, järjestöillä ei olisi nykypäivänä yhtä suurta vaikutusta , kuin ennen.

6. Kun  Sosiaali- ja terveysjärjestö meni lakkoon
 
=  ''Sosiaali- ja terveysjärjestö on laukkauttanut toimintansa ja sen seurauksena sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät ovat alkaneet lakkoilla ja protestoida heidän ammattinsa vähättelemisestä. Tuija Pehko 39 v, lähihoitaja helsingistä antaa seuraavan lausunnon '' Lakkomme on väistämätöntä jos kukaan ei tue meidän työntekijöiden oikeuksia''. Sosiaali- ja terveysjärjestön lakkauttamisen jälkeen ovat jo sadat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista irtisanoutuneet, osa pakon edessä ja osa jopa omasta tahdostaan. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta on karsittu palkkaa , jopa 40% järjestön lakkauttamisen jälkeen. Yhteiskuntamme on saattanut itsensä tilanteeseen , jossa kohta maastamme ei löydy sosiaali- ja terveysalalla työskenteleviä ollenkaan ja päädymme kriisiin. '' - siinä humoristinen pakinani ,aiheesta '' Kun Sosiaali- ja terveysjärjestö meni lakkoon'' .






torstai 7. toukokuuta 2015

Opintokäynnit (D-asema, Leenan koti ja KTA)

D-asema : kävimme tutustumassa D-aseman seniori vamoksen toimintaan , kuuntelimme työntekijöiden kokemuksia ja työnkuvaa jota vapaaehtoiset toteuttavat. Vapaaehtoista kotihoitoa ns. Käydään kylässä ja puuhataan yhdessä ollaan apuna ja seurana varsinkin kallion alueen yksin asuville vanhuksille.

Leenan koti: vietimme n.3h Diakonissalaitoksen  Leenan kodissa , jossa touteutimme seuraavia toimintoja : osa piti kynsi "salonkia", osa luki runoja ja itse sagan kanssa luimme ääneen asukkaan omaisen kirjeitä hänelle, olimme seurana mustavalko elokuvan merkeissä ja juttelimme heidän kanssaan. Asukkaat ovat lyhytaikaishoidossa yleensä n.1-2 viikkoa leenankodissa. Asiakkaat olivat laidasta laitaan tyyppiä , osa liikkui itse ja jutteli paljon ja osa liikkui apuvälinein eikä paljon kommunikoinut, aika tasaisesti miehiä ja naisia ehkä kuitenkin enempi naisia. Ainakin osa asiakkaista olivat lyhytaikaishoitoon tulleet kotoaan , jossa heillä on ollut omainen hoitajana ja nyt omaisen lakisääteisen " loman" aikana asiakkaat ovat leenan kodissa.

KTA: kävimme tutustumassa Diakonissalaitoksen KTA toimintaan ja kuuntelemassa mitä se on. KTA on ns. Vertaistuki ryhmä se järjestää paljon toimintaa ja tapahtumia ( kahvihetkiä, karaokea yns.) KTA pyörii itse kävijöiden toimesta ja paikalla 2 täyspäivästä hoitajaa ja 2 50% työntekijää. Ensi viikolla osallistumme KTA:n järjestämiin piha olympialaisiin ja olemme siellä lisäapuna järjestelyissä ja toteutuksessa.

tiistai 5. toukokuuta 2015

Diakonia, ma-ti tehtävä ( 4.5-5.5.2015)

Mitä on diakonia ? = Diakonia on kristilliseen rakkauteen perustuvaa palvelua.Diakonia eli kirkollinen hyväntekeväisyys on kristillisen seurakunnan järjestämää palvelu- ja avustustyötä.Sana diakonia on kreikkaa ja tarkoittaa palvelua, diakoniatyö jakautuu sairaanhoitodiakoniaan, huoltodiakoniaan, seurakuntadiakoniaan, sielunhoitodiakoniaan. Diakoniatyötä tehdään seurakunnissa sekä työntekijöiden että vapaaehtoisten voimin. Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakunnissa on palkattu diakoniatyöntekijöitä, jotka ovat saaneet joko diakonissan tai diakonin koulutuksen. Katolisessa kirkossa diakoniatyöhön liittyvistä tehtävistä huolehtivat erityisesti luostarit ja niitä ylläpitävät sääntökunnat. Myös erilaiset kristilliset järjestöt tekevät diakoniatyötä, vaikka nimitykset ja toimintamuodot voivatkin vaihdella. Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkolaissa sanotaan, että jokaisen seurakunnan on harjoitettava diakoniaa. Kaikkein pienimmässäkin seurakunnassa tulee olla vähintään yksi diakonian virka eli seurakunnan palkkaama diakoniatyöntekijä. 

 Ovatko helsingin diakonissalaitoksen arvot / periaatteet samoja ? 

''Helsingin Diakonissalaitos on poikkeuksellisen vahvasti arvoista ponnistava organisaatio. Arvojen merkityksestä tehtiin laajaa kierros koko henkilöstön keskuudessa vuonna 2010–2011. Voi sanoa, että arvoihin sitoudutaan vahvasti ja niistä ollaan ylpeitä, ne auttavat jaksamaan työssä ja ne tunnetaan hyvin.''

Helsingin Diakonissalaitoksen arvot

Kristillinen lähimmäisenrakkaus
    • Perustamme palvelutyömme rajoja ylittävään kristilliseen lähimmäisenrakkauteen.
Ihmisarvo
    • Puolustamme jokaisen ihmisen luovuttamatonta ihmisarvoa.
    • Edistämme heikoimmassa asemassa olevien ihmisoikeuksia.
    • Luomme mahdollisuuksia inhimillisesti arvokkaaseen elämään.
Nämä arvot tarkoittavat toiminnassa sitä, että
    • Olemme rohkeita ja suvaitsevaisia
    • Olemme asiantuntevia ja uudistuvia
    • Rakennamme toivoa
    • Rakennamme luottamusta     
Diakonian alkuperiaate =
''Diakonian ajatellaan kristinuskossa perustuvan sekä Raamatun opetuksiin lähimmäisenrakkaudesta että alkukirkossa vakiintuneeseen tapaan huolehtia vähäosaisista. ''

Kyllä Helsingin Diakonissalaitoksen periaatteet ovat mielestäni siis pysyneet siinä missä pitää, laitoin Helsingin Diakonissalaitoksen sivuilla julkaistut periaatteet ylös ja sen alle kirjasin löytämäni Diakonian alkuperiaatteet ja vertaillessani niitä , ovat ne minun mielestäni samalla asialla.



keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Vapaaehtoistyö, tiedonhankinta tehtävä

kohteita, jotka kiinnostavat. Jokainen valitsee ainakin kolme kohdetta/toimintoa ja kirjaa/kopioi niistä seuraavia tietoja:
 - Mikä on paikan/toiminnon perusidea ja millaisessa tilanteessa olevia ihmisiä se auttaa?
- Missä paikka sijaitsee ja ketkä työskentelevät siinä paikassa?
- Kuinka kauan paikka/toiminto on ollut olemassa ja miksi se on perustettu?
- Mikä paikassa/toiminnossa kiinnostaa sinua ja miksi pidät sitä tärkeänä?




1) Asumispalvelut : 

- Asumispalveluidemme lähtökohta on ihmisarvon kunnioittaminen. Toteutamme Asunto ensin -periaatetta, jonka mukaan asunto on perusoikeus, jota ei tarvitse ansaita. Uskomme, että asunto luo perustan ihmisen kuntoutumiselle. Siksi emme edellytä asukkaaltamme elämäntavan muutosta emmekä esimerkiksi aseta päihteettömyyttä asunnon saamisen ehdoksi.Tarjoamme ympärivuorokautista tuettua asumista, tehostettua tuettua asumista ja palveluasumista alle 65-vuotiaille, eri elämätilanteissa oleville miehille ja naisille. Heidän taustaansa kuuluu usein pitkäaikainen asunnottomuus, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä vaikeudet sosiaalisissa suhteissa.

-  Asunnot sijaitsevat pääosin Helsingin alueella: taloyhtiöt Haagassa ja Kivihaassa sekä yksittäisiä huoneistoja kantakaupungissa. Yli 65-vuotiaille  tarkoitettu asuintalo sijaitsee Pitäjänmäellä, osoitteessa Taavinkuja 6.Asunnot ovat kaikki kerrostaloissa ja suurin osa asunnoista on yksiöitä ja kaksioita, mutta muutamissa taloissa on myös 4–5 huoneen asuntoja. Tuetussa asumisessa asukas kykenee melko itsenäisesti huolehtimaan itsestään ja asioistaan, kuten aterioistaan, hygieniastaan ja siivouksesta. Hän saattaa tarvita ohjausta ja tukea elämäntilanteensa hallinnassa ja arkipäivän elämisen taidoissa. 
Tavoitteena on varmistaa asumisen pysyvyys ja huolehtia asukkaan turvallisuudesta ja tukea häntä terveys- ja toimeentuloasioiden hoidossa. Asukkaalla on usein päihde- ja mielenterveysongelmia sekä käytöshäiriöitä. Yksikössä on ympärivuorokautinen henkilökunta, joka koostuu esim. lähihoitajista ( päihde tai mielenterveyspuolelle erikoistuneita). 

- en tiedä kuinka kauan tämä on ollut käynnissä siitä ei lukenut mitään. Se on perustettu asunnottomuuden poistamiseksi suomessa. Pidän sitä tärkeänä sillä mielestäni on jokaisen ihmisoikeus saada koti ja välttyä kaduilta hyvinvointivaltiossa.

2. Kitu lapset ja nuoret -hanke 1.1.2014–30.6.2015

-Suomessa elää tuhansia kidutuksen traumatisoimia ihmisiä. Heidän joukossaan on myös lapsia ja nuoria. Osa heistä tarvitsee psykiatrisia palveluita. Heitä eri puolilla Suomea auttavat ammattilaiset tarvitsevat tukea työssään.  

- Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa on useamman vuoden ajan kehitetty kidutetuille ja vaikeasti traumatisoituneille pakolais- ja turvapaikanhakijalapsille- ja nuorille suunnattuja, erikoistuneita lasten- ja nuorisopsykiatrisia palveluita.Hankkeen palvelut koostuvat potilastyöstä sekä koulutuksesta ja konsultaatiosta, joita tarjotaan pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Nämä palvelut ovat valtakunnallisia ja maksuttomia. Pääpaino on vuosien myötä kertyneen tietotaidon levittämisessä ja hyvien käytäntöjen mallintamisessa.

Kohderyhmänä ovat 0–24-vuotiaat lapset ja nuoret, jotka ovat traumatisoituneet joko suoraan tai välillisesti, kuten vanhempiensa kidutustraumojen seurauksista. Potilaat ohjataan kidutettujen kuntoutuskeskukseen terveydenhuollon lähetteellä. Hoitoon pääsyn edellytyksenä on lasten ja nuorten kohdalla suora tai välillinen vakava traumatisoituminen. Käynnit ovat maksuttomia. Ennen lähettämistä tulee selvittää tulkkipalvelujen ja matkakulujen maksajataho (maksusitoumus)
.

-Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa, Kidutettujen kuntoutuskeskuksen toiminta on valtakunnallista, mutta kliininen työ painottuu Etelä-Suomen alueelle. 
-Euroopan pakolaisrahasto ERF on osallistunut Kitu lapset ja nuoret -hankkeen rahoittamiseen.

3. Köyhyysryhmä 

-Laajapohjainen, eri yhteiskunnallisista toimijoista koostuva köyhyysryhmä julkaisi esityksensä tulevan hallituksen ohjelmaan.

Arkkipiispa Kari Mäkisen koolle kutsuman ryhmän keskeinen huomio on, että suomalaisen yhteiskunnan uuden suuntautumisen lähtökohtana tulee olla kaikkien ihmisten ihmisarvon takaaminen kaikissa olosuhteissa. Jokaista poliittista ratkaisua on arvioitava sen kannalta, mitkä ovat sen vaikutukset kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisen kannalta.
"Eriarvoisuus on kipupiste, joka ei poistu ilman määrätietoisia poliittisia päätöksiä ja tekoja", ryhmän jäsen, THL:n johtaja Marja Vaarama sanoo.

-Köyhyysryhmässä on ollut mukana keskeisiä yhteiskunnallisia toimijoita: Akava, EK, SAK, STTK, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuntaliitto, Suomen Yrittäjät, sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE, Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö, Mielenterveyden keskusliitto, Työterveyslaitos ja Helsingin Diakonissalaitos. Esityksen ovat lisäksi allekirjoittaneet lapsiasiavaltuutettu ja Takuu-Säätiö.
- Kiinnostaa minua sillä olen ihmisarvon takaamisen kaikissa olosuhteissa aatteen puolella.

TI 28.4.2015  Ranskalaisten saattokeikka : Itselle tehtävä tuntui ihan miellyttävältä ja saattamamme 3- hengen ryhmä oli mukava ja yksi osasi puhua englantiakin ja tahtoi kovasti kysellä asioita , pääsimme siis matkalla myös juttelemaan eikä tarvinnut vain kökötellä. Tunnelma oli hyvä , vaikka sää ei niinkään, mutta siitäkin saimme ranskalaisten kanssa juttua ja vertailu keskustelua aikaiseksi.

mitä muita toimijoita (kunta, järjestöt, yksityiset) sillä alueella on. Onko toiminta myös lakisääteistä? Miksi tällaista "täydentävää toimintaa" tarvitaan? Jos muita toimijoita ei alueella ole, mieti miksi? : 

Asunnottomien tukitoimia suomessa tarjoaa ainakin SAS ja asuntopalvelujen järjestäminen kuuluu kunnille ja sosiaalipalveluihin ihan lakisääteisestikkin.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA järjestää kunnissa asumisneuvontaa, ja kunnat ovat palkanneet asunnottomien avuksi asumisneuvojia. Järjestö joka toimii asian puolesta esim. koulumme diakonian asumispalvelut. Yksityisistä tahoista asumispalveluja tuottavat yksityiset palvelutalot ja heidän firmat esim. Attendo.  

Kidutettujen palveluita tarjoavat esim. ODL ja Helsingin Diakoniaopisto, jotka tarjoavat kidutetuille kuntoutusta ja tukipalveluita. ODL nettisivut --> ODL.fi

STM:n köyhyyttä ja syrjäytymistä vähentävä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma

Köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäiseminen on yksi painopistealue pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa 2011–2015.
Syrjäytymistä voidaan ehkäistä vähentämällä työttömyyttä ja köyhyyttä sekä ihmisten näköalattomuutta ja osattomuutta. Se edellyttää useiden hallinnonalojen toimia ja yhteistyötä. Suomen hallitus on käynnistänyt poikkihallinnollisen toimenpideohjelman, jossa luodaan pysyvä toimintamalli, jolla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen otetaan osaksi kaikkea yhteiskunnallista päätöksentekoa.
Näitä asioita löysin netistä kaivaessani.
Hyvä teko : Tein oman hyvän tekoni jo keskiviikkona 29.4.2015 , kun kouluun rankkasateessa kävellessäni huomasin kadulle ylämäen varteen pysähtyneen vanhemman herran pyörätuolissa, jonka autoin ylämäen ja autotieristeyksen ohi ratikkapysäkille sateen suojaan ratikkaansa odottamaan. Teosta tuli hyvä mieli , tottakai auttaessani apua tarvitsevaa.

tiistai 9. joulukuuta 2014

Järjestöjen toiminnan erityisluonne - tehtäviä


         TEHTÄVIÄ



2) pohdi kolmannen sektorin rahoitusta :

- voiko ja saako järjestön kriittisyys ja kyseenalaistaminen vaikuttaa julkisen tuen määrään? = Se ei saisi vaikuttaa , mutta näin ei kuitenkaan aina ole , esimekiksi urheilu- ja kulttuurijärjestöillä on muita järjestöjä enemmän sponsorointiyhteistyötä muiden kanssa. Ja kuten kappaleessa ''kolmannen sektorin rahoitus'' toisella sivulla käy ilmi , sivulta lainaten: ''Julkista tukea saavilla järjestöilläkin rahoitus on varmistettu vain vuodeksi kerrallaan. Avustuksen saaminen ja avustussummat voivat vaihdella syistä, joihin järjestön itsensä on vaikea vaikuttaa''.

-Jos järjestö saa valtiolta rahoitusta toimintaansa, voiko se myös ottaa valtiolta vastaan tehtäviä?voiko rahoittaja velvoittaa järjestön esimerkiksi järjestämään koulutusta ja palveluja? = vielä 1980- luvulla koulutus ja muut palvelut miellettiin vahvasti kuntien tehtäväksi  ja se antoi tilaa järjestöille keskittyä perusjärjestötoimintaan, mutta kuntien heikentynyt taloudellinen tilanne on aiheuttanut sen, että kunnat ovat alkaneet karsia omia hyvinvointipalvelujaan ja siirtyneet käyttämään järjestöjen tuottamia palveluja, vastaukseni voisi siis olla, kyllä ja ei , tekstistä lainaten : '' omaehoisesti syntynyt toiminta ei helposti taivu toteuttamaan ulkopuolelta annettua tehtävää'' , tässä viitaten kuntien antamiin tehtäviin.

-Mitä uusia rahoitusmuotoja järjestöt voisivat kehittää toimintaansa? = Netistä luettuani aiheesta osuin uutiseen joka kertoi Espanjassa järjestöjen etsivät rahoittajia toiminnalleen sosiaalisesta mediasta , aate perustui tälläiseen crowfunding ( joukkorahoitus) aatteeseen , jossa osanottajat voisivat lahjoittaa rahaa haluamaansa toimintaan ja mielestäni idea vaikutti mielenkiintoiselta --> linkki sivulle : http://www.maailmankuvalehti.fi/artikkelit/11429

-Kenen pitäisi tuottaa suomessa hyvinvointipalvelut (esim.päivähoito,vanhustenhoito, terapia-ja kuntoutuspalvelut)- valtion, kuntien, yritysten vai järjestöjen? = En päässyt nettisivuun josta tietoa piti hakea , kerron siis omaa mielipidettäni. Ensisijaisestihan valtion ja kuntien tulisi järjestää nämä palvelut kansalaisille onnistuneesti, mutta kun järjestöt ja yritykset sekä yhdistykset näyttävät onnistuneen siinä paremmin , tulisi heidän jatkaa toimintaansa tarvitsemansa tuen avuin, oli tuki sitten taloudellista tai muuta. Kuten teksistä tuli jo ilmi ovat kunnat heikentyneen taloudellisen tilansa aiheuttamana karsineet omia hyvinvointipalvelujaan ja siirtyneet käyttämään järjestöjen tuottamia palveluja.

3) Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: 

a) Listaa millä tavoin opiskelija voi olla aktiivinen kansalainen opiskeluyhteisössä (opiskeluun osallistumisen lisäksi) ? = Opiskelija voi olla aktiivinen opiskeluympäristössään ottamlla osaa opiskelijayhdistykseen ja sitä kautta osallistua koulua ja opiskelua kehittävään toimintaan, kuten koukouksiin jossa päätetään opiskelijoiden eduista yms. Ammattikouluissa myös tutor toimintaan osallistuminen ajaa opiskelijoiden etuja ja tukee heitä opiskeluissa, sitä kautta opiskelija voi olla järjestämässä koululla tapahtuvia tapahtumia kuten opiskelija kahveja yms.

b) Ideoi vapaaehtoisprojekti, johon koko koululuokka voisi osallistua ? = Alaamme liittyen voisimme tarjota apuamme helsinkimissiolle jossa keskitytään erityisesti itä-helsingin vanhuksiin , joille tarjoaisimme seuraamme osan aikaa päivästä. Voisimme vierailla hoitokodeissa vetämässä erilaista toimintaa vanhuksille , kuten vaikka tuolijumppaa ja musiikkihetkiä , voisimme pitää heille musiikki esityksen tai jopa näytelmän yhdessä. Hoitokotien ulkopuolella oleville vanhuksille voisimme järjestää koulullamme samanlaista toimintaa ja tarjota vaikka päiväkahveja ja toivottaa vanhuksia tervetulleeksi koulullemme. Helsinkimission nettisivu ja lisätietoa : www.helsinkimissio.fi

c) Suunnittele oppitunti ''osallistuvasta kansalaisuudesta'' peruskoulun yhdeksänluokkalaisille. ( mieti myös mihin peruskoulun oppiaineisiin aihe voisi liittyä) = Kertoisimme vähän mistä on kyse ja mitä tarkoitetaan osallistuvalla kansalaisuudella ja millä tavoin heidän elämässään koulussa he voisivat ottaa siihen osaa. Tutustuisimme opiskelijayhdistykseen ja koulun omaan toimintaan ,jossa opiskelijat ottavat osaa. Miettisimme yhdessä mitä hyötyjä opiskelijoille tästä toiminnasta koululla on ja mitä vastuuta toimintaan osallistuvalta edellytetään, tavoittenamme saada opiskelijat kiinnostumaan aiheesta ja pohtimaan omaa halukkuuttaan osallistua tähän toimintaan. Aihe on lähellä yhteiskuntaopissa opetettavia asioita , ottaisimme siis sitäkin esille samalla ja missä eri muodoissa kansalaisilla on mahdollisuus olla osana yhteiskuntamme toimimista.

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Vapaaehtoiset sata vuotta sitten


1) Mitä sinulle tulee mieleen sanoista kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö ?(vastaa kysymykseen 
uudelleen tekstin luettuasi)

  =   Kansalaistoiminta tuo mieleeni jonkin yhteisen asian ja päämärän puolesta toimimisen ja jonkin asian esille tuomisen näin kansalaisten yhteisvoimin. Vapaaehtoistyö taas tuo mieleeni auttajia , ihmisiä joilla on uskoa ja halua muuttaa yhteiskunnan epäkohtia saamatta siitä rahallista hyötyä/ hyvitystä. Asioita joita tehdään epäitsekkäistä syistä (unicef tulee mieleeni ensimmäiseksi järjestöistä), nämä ovat siis mieleeni tulevat asiat ja nyt tekstin luettuani vastaan samaan uudelleen : ''Kansalaistoiminta ja sen muodot ovat aina riippuvaisia ympäröivän yhteiskunnan asioista, joissa kansalaisten puuttumista tarvitaan '' kansalaistoiminta on yhteiskuntalaisten vapaaehtoista toimintaa yhteisen hyvinvoinnin luomiseksi ja ylläpitämiseksi ,eikä se yleensäkkään tähtää suoranaisesti vain rahalliseen hyötyyn. Nykyaikanakin kansalaistoiminnassa yhdistykset, järjestöt, liikkeet ja puolueet muodostavat ns. kansalaisyhteiskunnan, joka on erillään yritystoiminnasta sekä kunnista ja valtiosta. Vapaaehtoistyö ei nykyaikana ole vain muutamien ''sankari'' ihmisten liikkeitä tai toimintaa , vaan myös yhteiskunnan auttamista mahdollistaessaan sen. Vapaaehtoistyö on myös ihmisille mahdollisuus auttaa ja sillä tavoin noudattaa , vaikka omia arvojaan (esimerkiksi unicef - järjestön työntekijät jotka auttavat kehitysmaissa, ovat noudattamassa kutsumustaan ja työnsä periaatteita esim. hoitajina). Ajatukset noista asioista ovat tekstinkin mukaan hyvin paljon sidoksissa myös ihmisten omiin arvoihin ja periaatteisiin, olen siitä samaa mieltä.

2) - Miten vankeinhoitotyön toimintatavat ja tavoitteet ovat muuttuneet ? = Mielestäni vankeinhoitotyö on muuttunut vuosien saatossa inhimillisemmäksi toiminnaksi, siltä osin että vankien elämänlaatu vankiloissa on parantunut esim. nykyään saavat omat sellit , saavat enemmän mahdollisuuksia olla yhteydessä läheisiinsä, jopa tavata heitä. Nykyään on myös mahdollistettu kärsiä vankeusrangaistukset myös avovankilassa ,jossa ollaan läheisten kanssa ja saatetaan päästä jopa koti lomille siviiliin. Tavoitteetkin ovat muuttuneet siten , että investoidaan enemmän vankien tulevaisuuden kannalta yhteiskunnallistumiseen ,saavat kouluttautua jotta heillä on paremmat mahdollisuudet arkielämään vapauduttuaan ( työllistyvät, turvataan muutenkin toimeentulo sosiaaliturvan avustuksilla, autetaan myös elämässä myös vankilan jälkeen sosiaalityöntekijöiden myötä). Nykyään tapaavat sosiaalityöntekijöitä joiden kanssa keskustelevat muusta kuin uskosta , joka painottui ennen enemmän , kuten Mathilda werden kerrottiin tekstissä olevan vankien luona levittämässä uskoa lähinnä jumalaan , eikä niinkään arkeen vankilan jälkeen.

- Ketkä nykyään ovat ''kaukana kotoa'' samaan tapaan kuin romanit ? = Mieleeni tulevat maahanmuuttajat , alkoholi-,mielenterveys- ja huumeongelmaiset, jotka voisivat tarvita sosiaalityöntekijöiden apua intergoituakseen yhteiskuntaan. Siis päästäkseen normaaliin mielekkääseen arkeen kiinni takaisin. Myös siksi että he voisivat tarvita lisäapua päästäkseen yli ongelmistaan , sillä mainitsemani joukot voisivat kaikki tavallaan olla itsensä ja yhteiskunnan näkökulmasta ''normaali'' yhteiskunnan normeista ja arkielämästä tavalleen pois pudonneita ja heitä autettaisiin tähän ''normaaliin'' elämänpolkuun takaisin.

-Suhtaudutaanko prostituoihin nykyisin eri tavalla kuin ''langenneisiin naisiin'' sata vuotta sitten? = Nykyään se ei perustu niin paljon yhteiskunnalliseen asemaan naisilla tai taloudelliseen asemaan, sillä nykyään naisilla on mahdollisuus kouluttautua ja työllistyä kun taas ennen on ollut jopa ainoa vaihtoehto tienata elantonsa. Uskon että ennen heitä pidettiin myös enemmän ''syntisinä'' ihmisinä joita ei haluttu vapaaehtoisesti lähestyä, kun taas nykyään heitä lähestytään , eikä prostituutio ole enää niin merkittävä asia , etenkään joissain ulkomaissa , kuten thaimaassa prostituutio on jo hyvinkin yleistä ja paljon esillä jos sitäkin vertaa vanhaan aikaan on siinä huomattava ero.

3) - Voidaanko nykyisin ''velvoittaa''kansalaisia  talkootyöhön ? = Mielestäni ei niinkuin ennen , suuriin ympäristönmuutos ja rakennustöihin on palkattu väkeä , sen sijaan että niinkään haettaisiin siihen vapaaehtoisia ja pienempiin töihin kuten vaikka taloyhtiön talkoisiin , talon pihatöihin osallistuminen ei ole niin pakollista vaan enemmänkin vapaaehtoista ja yleensä siihenkin ns. houkutellaan talkoiden jälkeen tarjottavilla ja siinä on enemmän kyse yhdessäolosta.

- Minkä asian puolesta sinä järjestäisit talkoot ja miten houkuttelisist ihmisiä osallistumaan niihin? = Voisin kuvitella järjestäväni ja ottavani osaa juuri taloyhtiöni pihatyötalkoisiin ja houkuttelisin ihmisiä paikalle vaikka grillimakkaran ja virvokkeiden avulla. Jos taloyhtiössäni asuisi vaikka joku jonka oma piha-alue olisi pahassa kunnossa , eikä hän yksin kykenisi hoitamaan sitä voisin järjestää auttamis talkoot hänen vuokseen jossa houkuttelisin paikalle ihmisiä mahdollisuudella tehdä toiselle hyvää ja vaikka tarjoamalla virvokkeita taas.

4) Ketkä ovat nykyisin vaikeimmassa asemassa olevia kansalaisia ? Mikä tekee heidän asemastaan erityisen hankalaa? = Mielestäni pienellä eläkkeellä elävät vanhukset, jotka asuvat kotona eikä heillä ole taloudellisesti helppoa. Myös yksinhuoltajat pienillä palkoilla ovat vaikeassa asemassa yhteiskunnassa , kun heillä tulisi olla varaa maksaa itsensä ja lastensa kulut, varsinkin nykysuomessa hinnat ovat aika korkeat perustyöpaikkojen palkkoihin verrattuna. Asunnottomat taloudellisesti vähäosaiset ihmiset ovat myös huonoimmassa asemassa , sillä eivät ole saaneet edes ihmisen perusoikeuksiaan ,sillä ovat virallisesti asunnottomia eikä yömajoissa eläminen pitkällä tähtäimellä ole kenellekkään oikeudenmukainen ratkaisu. Ylipäätänsä siis taloudellisesti huonossa asemassa olevat vähävaraisemmat ihmiset ovat mielestäni vaikeimmassa asemassa olevia kansalaisia, sillä taloudellinen tila on tärkeää nyky yhteiskunnassa elämisen kannalta.

5) -Asunnottomat , millaiset projektit ja vapaaehtoistoiminnat auttavat tätä ryhmää? = Seurakunnat esimerkiksi tarjoavat apuaan järjestämällä vaatekeräyksiä asunnottomille ja jakavat niitä heille eteenpäin , samoin ruokaa , myös leipäjonot tarjoavat apuaan vähävaraisten ravitsemuksen ylläpitämiseksi esim. Heikki Hurstin leipäjono. Myös koulumme tarjoaa asuntoja asunnottomille päihdekuntoutujille ja suomenromaneille. Yömajat tarjoavat lämmintä sisäpaikkaa kodittomille jossa he voivat olla yön yli turvassa. Punainen risti tarjoaa myös apuaan järjestämällä vaate,-ruoka- ja rahakeräyksiä asunnottomien avuksi.

6) Miten toteuttaisit omassa elämässäsi tai oppilaitoksessasi näitä YK:n teemapäiviä? =

- Kansainvälinen naisten päivä 8.3 =Päivä naisten kunniaksi ja heidän kunnioittamistaan varten äiteinä, mummeina, ystävinä ja vaimoina. Omassa elämässäni toivottaisin läheisille naisystävilleni ja perheenjäsenilleni hyvää naistenpäivää ja esimerkiksi äidilleni veisin kukkakimpun tai muun pienen lahjan häntä muistaakseni. Oppilaitoksessani voitaisiin järjestää päivä tällä teemalla erinlaisin naisellisin koristeluin ja vaikka musiikkiryhmä voisi pitää pikkukonsertin koulun naisille, johon kaikki saisivat osallistua.
- Kansainvälinen päivä rotusyrjinnän poistamiseksi 21.3=Päivä rotusyrjinnän ja rasismin poistamisen hyväksi. Omassa elämässäni käyttäisin aikaani hetken miettiäkseni omia ennakkoluulojani ja päivittäistä toimintaani. Oppilaitoksessani asiaa voitaisiin toteuttaa vaikka niin että käytettäisiin oppitunti pohtiaksemme ennakkoluulojamme ja steretypioitamme erilaisille ihmisryhmille ja jos löytyy epäkohtia keskittyisimme niihin enemmän yhdessä ja ruokalassa syötäisiin vaikka eri maiden ruokia.
-Maailman terveyspäivä 7.4= Maailman terveysjärjestön perustamispäivä. Omassa elämässäni voisin päivän keskittyä vaikka omaan terveyteeni ja harrastaa , vaikka jotain liikuntaa ja syödä terveellisemmin ja oppilaitoksessamme voisimme kunnioittaa päivää juuri vaikka syömällä ruokalassa terveysruokaa ja pitämällä vaikka teemapäivän teemana olisi jokin terveyshaitta ja sen hoito ja kuntoutus.
-Maailman lehdistövapauden päivä 3.5=Kunnioitetaan lehdistön vapauden vuoksi tehtyjä uhrauksia. Omassa elämässäni levittäisin sanaa tästä päivästä sitä kunnioittaen ja koulussa voisimme vaikka oppitunnin pyhittää kunnioittamalla journalisteja , jotka ovat menettäneet henkensä tämän työnsä puolesta, voisimme vaikka tutustua siihen keitä nämä journalistit ovat.
-Kansainvälinen perheiden päivä 15.5 = Perheiden kunnioittamisen päivä. Omassa elämässäni viettäisin illan kotona perheeni kanssa ja laittaisimme vaikka hyvää ruokaa yhdessä ja katsoisimme yhdessä elokuvia. Koulussa voisimme tarkastella miten sosiaaliset ja taloudelliset menetelmät vaikuttavat perheisiin ja keskustella perheistä.
Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä 22.5= Päivän tarkoituksena tehdä tutuksi luonnon monimuotoisuutta ja ympäristön suojelua. Omassa elämässäni päivän kunniaksi voisin mennä retkelle luontoon ja vaikka vapaaehtoisesti osallistua keräämään roskia ja kannustaa ystäviänikin siihen.
Maailman ympäristöpäivä 5.6=Päivän tarkoituksena tutustuttaa ihmiset ympäristön muutoksiin ja siihen liittyviin tekijöihin, koulussa voisimme kunnioittaa päivää pitämällä vaikka yhteisen luennon aiheesta.
Maailman pakolaispäivä 20.6=Tarkoitus tuoda tietoisuutta ihmisille pakolaisten ja asuinsijoiltaan muualle sijoitettujen kokemuksista, taas koulussa voisimme tutustua aiheeseen luennolla ja jos saataisiin vaikka ihmisiä kertomaan omia kokemuksiaan.
Kansainvälinen nuorisopäivä 12.8=päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta nuorten muuttoliikkeeseen liittyvistä mahdollisuuksista ja riskeistä, aiheena nuorten siirtolaisuus. Koulussa voisimme tutustua aiheeseen enemmän ja taas jos mahdollista jotkut voisivat jakaa omia kokemuksiaan.
Kansainvälinen rauhanpäivä 21.9=Päivä varattu maailman kattavalle aselevolle ja väkivallattomuudelle, koulussa voisimme perehtyä väkivaltaan ja sen vastaiseen toimintaan.
Kansainvälinen ikääntyneiden päivä 1.10=Päivän tarkoitus tiedottaa ikääntyneiden oikeuksista ja heidän asemastaan yhteiskunnassa. Voisimme koulussa tutustua paremmin aiheeseen ja käydä vaikka vanhustentalossa seurana vanhuksille ja omassa elämässäni kunnioittaisin vanhempia ihmisiä.
Maailman ravintopäivä 16.10= Päivä ravintoturvallisuuden saavuttamisen hyväksi, koulussa voisimme perehtyä enemmän aiheeseen ja jotenkin toiminnalla auttaa vähävaraisia jakamalla ruokaa.
Kansainvälinen suvaitsevaisuuden päivä 16.11=Päivän tarkoituksena muistuttaa ihmisiä kunnioittamaan ja humioimaan meidän ihmisten eroavaisuudet rodussa ja ulkonäössä yms. Koulussa voisimme juhlia päivää muistuttamalla kaikkia tästä päivästä.
Kansainvälinen lasten päivä, lapsen oikeuksien päivä 20.11=Tarkoituksena tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista , joista voisimme koulussakin tuona päivänä keskustella.
Kansainvälinen vammaisten päivä 3.12=Tarkoituksena lisätä tietoisuutta vammaisten oikeuksista, koulussa voisimme pitää teemapäivän ja järjestää vaikka jotkin juhlat joissa arvovieraina olisivat vammaiset henkilöt.
Kansainvälinen vapaaehtoistoiminnan päivä 5.12= Juhlistetaan kunnioittamalla maailmanlaajuista vapaaehtoistoimintaa ja vapaaehtoistyöntekijöitä, koulussa voisimme ryhminä osallistua tuoksi päiväksi vaikka johkin vapaaehtoistoimintaan tarjoamalla apuamme.

7) Kysely ja vastaukset:

1. Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? :
Ensimmäiseen väittämään 5 ihmistä 5 ihmisen joukosta vastasi olevansa täysin samaa mieltä sukulaisten auttamisesta. Toiseen kysymykseen liittyen järjestön auttamiseen 3 viidestä vastasi olevansa täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Kolmanteen väittämään vastavuoroisuuden velasta 2 viidestä oli täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Neljänteen väittämään terveen ja hyvinvoivan auttamisen velasta 3 viidestä oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä.
2. Oletko viimeisen kahden vuoden aikana tehnyt jotain seuraavista? :
Vastanneista 5 viidestä oli vastannut myöntävästi liittyen sukulaisten, perheenjäsenten ja ystävien auttamiseen. 2 viidestä oli vastannut myöntävästi naapureiden auttamiseen liittyen. 5 viidestä vastanneista oli vastannut kieltävästi rahan lahjoittamiseen, verenluovutukseen , vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen ja pidempään avustushankkeeseen osallitumiseen liittyneisiin kysymyksiin.
3. Olisitko tulevaisuudessa valmis tekemään seuraavia asioita? : 
5 viidestä oli vastannut myöntävästi ystävien, perheenjäsenten ja sukulaisten auttamiseen liittyen. 2 viidestä oli vastannut ehdottomasti naapurien ja tuntemattomien auttamiseen liittyen. 3 viidestä oli vastannut ehkä kysymykseen oman seurakuntansa jäsenten auttamisen suhteen. 2 viidestä oli vastannut ehdottomasti elinluovutuskortin täyttämisen suhteen. 3 viidestä vastasi ehkä suomalaisten ja eurooppalaisten auttamisen suhteen. 5 viidestä vastasi todennäköisesti kaikkien ihmisten auttamiseen rotuun ja asuinpaikkaan katsomatta. Vastaajia oli siis 5 ja 4 viidestä olivat naisia ja 1 mies, vastaukset olivat aika tasaisen samanlaisesti jakautuneita ilman merkittäviä eroja. Vastaajiksi pyysin luokkatoveriani sekä ystäviäni.